
(14-1)a. | me’icunu kara (sua) niava musu nonoman? 你揹的東西會不會很重?(用背帶) | |
(14-1)b. | kipatʉsʉo marisʉ’ʉrʉ (sua) nikʉrʉa musu tarisi 用力拉你所握著的繩子! | |
(14-1)c. | maká’ʉna nguain rumariu’u, nakai sua tinaini kee sanapisapi ísua ia, ’acuu maká’ʉna musikarʉ na nguain tamna sapuarʉ. 她繼續撈魚,但是那被丟棄的木片,又再次的進入她的撈網。(節錄自附錄三:射日(14)) | |
(14-2)a. | ’esi nanu Cakʉrʉ sua nipapuciria Kanakanavu? 卡那卡那富所立的聚會所在哪裡? | |
(14-2)b. | ’esi nanu sua nipapuciria Cakʉrʉ Kanakanavu? 卡那卡那富所立的聚會所在哪裡? | |
(14-3)a. | nívatu cu nimara sinatʉ maku cau. 拿走我的書的人來了。 | |
(14-3)b. | ’esi uru’urʉʉn tee cuma maku ’aramʉ tia vʉʉn kicaucaua maku. 我爸爸他們在肢解要分送給我親戚的肉。 | |
(14-3)c. | cau miana ’esiin páriku marʉkurakurapʉ ia, pangarʉ sua siarupaca ni mupana’ʉ. 以前的人若在追逐動物時,他們用來射的是矛。 | |
(14-4)a. | miaa upitu takananga miaróvana, ’esi=ku kumakʉnʉ. 昨天晚上七點的時候,我正在吃飯。 | |
(14-4)b. | miaa makacʉkʉna ’inia nanmarua ia, matirupangʉ cu nguani putukikio. 當年輕人抵達那邊的時候,他們已經完成工作了。 | |
(14-5)a. | miaa koo pa ku iávatu ia, ’ace cu nguain. 我來之前,他已經走了。(注意:句中用否定句形式表達「之前」,也可翻為「我還沒有來的時候,他已經走了。」) | |
(14-5)b. | miaa koo pa kasu ko-ca’ánia ia, cʉ’ʉrʉ-o pa sinatʉ ísua. 你吃午餐之前,先看那本書吧!(注意:句中用否定句形式表達「之前」, 也可翻為 「你還沒吃午餐的時候,看那本書吧!」) | |
(14-6)a. | marivivini, ’apucanʉn cau tarukuka mákari taniarʉ. 最後,人類請雞與太陽商量。(節錄自附錄三:射日(94)) | |
(14-7)a. | niara kee tumatini na nguain tamna vuku. makásua cu, pui’i cu na tanasa. 他拿起來吊在他的腰帶,之後就回家了。(節錄自附錄三:射日(17)-(18)) | |
(14-8)a. | aranai ’inia cau mavuvuarʉ mataa marʉkurapʉ. 之後,人類與獸類便分開了。(節錄自附錄三:洪水(34)) | |
(14-9)a. | noo ’unain vavuru tamna ’anuka ia, kamanʉngaa vavuru tamna ringai. 如果有(看到)山豬的足跡,就要做山豬的陷阱。 | |
(14-9)b. | noo po’ucipi kasu canumu matárava cu musucikiciki, manasʉ ka’anʉ cu mamanʉng canumu. 如果你把水煮到沸騰了,它可能就已經不好了。 | |
(14-9)c. | nimuringaiin ci ia, muaca cu taru’an ni. 如果陷阱已套中了,他們就會走去他們的工寮。 | |
(14-10)a. | 'apangʉrʉʉn kee nivanga móvua na nguain tamna kinvavara. nokaniin vʉʉn ia, manasʉ tia móravu nguain tamna kinvavara. 他把香蕉分半給他的兄弟姊妹。假如不分的話,或許兄弟姐妹會肚子餓。 | |
(14-11)a. | ’urunómani kamu pa’ici, noo kasisi Mikongu? 在米貢祭的時候,你們(究竟)用什麼酒? | |
(14-11)b. | noo makacʉkʉna kita inia ia, makacang kita putukikio. 我們抵達那裡之後,我們立即工作。 | |
(14-12)a. | ucaniava ’umu’ʉcanʉin ia, ka’anʉ cu ku tavara’ʉ iávatu. 如果下雨,我就不能來。 | |
(14-12)b. | noo ’umu’ʉcanʉin ia, ka’anʉ cu ku tavara’ʉ iávatu. 如果下雨,我就不能來。 | |
(14-13)a. | vanai sii ’umu’ʉcanʉ macaru cacanʉ, nimusucaru ku. 因下雨路滑,所以我滑倒了。 | |
(14-13)b. | te ku mara nivanga, sii matavi’isi nivanga. 我要拿香蕉,因為香蕉很甜。 | |
(14-13)c. | kasakʉnoo tanuku, sii noo matapari’iin ia, ’akia cu sirupaca mita. 要珍惜水瓢,因為如果掉下去了,我們就沒有得用。 | |
(14-13)d. | vanai tia’apacangcangarʉʉn ’aree, paracani mataa ’utori Piori. 為了讓’aree開心,Piori唱歌又跳舞。 | |
(14-14)a. | patimanʉngoo musʉ’ʉ vántuku musu; masii ka’anʉ ko’uʉn cau. 把你的錢放好,別人才不會偷走。 | |
(14-15)a. | maraa taningninga sua tapaicaa Nancʉsiensii tamna cunumu, ímua maraa mu’iarʉ muca canumu nesi. 楠梓仙溪的水所經之處較為平坦,所以這裡的水流較緩慢。(節錄自附錄三:楠梓仙溪的故事(18)) | |
(14-16)a. | ’apaco’e ka’anʉ cu tavara’ʉ cumacʉ’ʉra tamu nanakʉ maku, nakai ka’anʉ naturu tʉkʉ in. 我的祖母雖然眼睛無法看了,但她沒有耳聾。 | |
(14-16)b. | (’apaco’e) makai naturu sua manu ísua, nakai tumatimana kari. 那個小孩好像笨笨的,但是很聽話。 | |
(14-17)a. | nakai sii tinituruʉn cu kee cau, nimu’uru’uru arávari na ka’anʉ ’apitarʉ to’unaa. 但是族人因已獲得通報,提早移至不危險的地方。(節錄自附錄三:楠梓仙溪的故事(48)) |